Sisältötrendit 2023 – muista nämä 10 asiaa omassa mediassa

Millaisella sisällöllä brändisi erottuu ja jättää jäljen tänä vuonna? Kokosimme keskeisimmät sisältömarkkinoinnin trendit ja analysoimme, mitä ne tarkoittavat käytännössä. Tee näin ja teet tulosta!

Vuoden 2023 mediamaisemassa on sisällön tekijän näkökulmasta paljon tuttuja juttuja, joiden merkitys vain voimistuu: lyhyet videot jyräävät, vastuullisuutta ei vain voi ohittaa, ja kauppa käy verkkokauppojen lisäksi yhä kiivaammin ja monipuolisemmin somealustoilla.

Toisaalta elämme nyt aivan toisenlaisessa maailmantilanteessa kuin ennen: pandemiasta alkaneen epävarmuuden kokemuksen päälle on kerrostunut uhkaa ja kriisiä toisensa jälkeen, minkä vuoksi brändisanoman on oltava erityisen terävä päästäkseen läpi. Hintojen ja korkojen nousun sekä taantumavaroitusten keskellä jokaista kulutuspäätöstä puntaroidaan aiempaa tarkemmin.

Mitä sisältömarkkinoinnin tekijän on hyvä ottaa tällä hetkellä huomioon?

1) Eskapismia ennen kaikkea

Kun avaa uutissivuston tai napsauttaa tv-uutiset päälle, jotain huolestuttavaa sieltä on takuulla tulossa: ilmasto, sota, euribor, hintojen nousu

Vastapainoksi ihmiset haluavat brändeiltä jotain ihan muuta: iloa, toivoa ja luottamusta tulevaisuuteen. Pakoa todellisuudesta. Eskapismin merkitystä ei siis kannata väheksyä, ja brändisisällön myönteisyyteen halutaan upota.

2) Muista huulipuna!

Epävirallisena taloustilanteen mittarina on pidetty huulipunan myyntiä: taantumassa huulipunan myynti kasvaa, sillä heikkoinakin aikoina halutaan sallia itselle pientä hemmottelua.

Vaikka kaikki brändit eivät voi myydä huulipunia, logiikasta voi oppia jotain. Kaipuu itsensä palkitsemiseen ja hellimiseen ei katoa, keinot vain muuttuvat. Miten brändisi voi tarjota pientä luksusta arkeen, jossa kuluttajat ovat ehkä joutuneet tinkimään jostain muusta?

3) Tee vastuullisuusteot helpoiksi

Vastuullisuus on jo niin jykevän tason megatrendi, että sen voisi betonoida itsestäänselvyydeksi. Enää pelkät puheet eivät riitä, nyt yrityksiltä vaaditaan tekoja – niin kestävyyden kuin tasa-arvon, työntekijöiden olojen ja muun sosiaalisen vastuullisuuden osalta.

Sen lisäksi että brändeiltä itseltään odotetaan tekoja, niiden toivotaan tarjoavan kuluttajille helppoja tapoja kantaa omat kortensa vastuullisuuskekoon. Ihmiset haluavat valita vastuullisesti, mutta kaipaavat siihen pientä tuuppimista ja vaivattomia ratkaisuja.

4) Ei kevyintäkään kaunistelua

Vastuullisuuden kanssa tasatahtia kulkee vaatimus läpinäkyvyydestä. Kuluttajat ovat
tiukan tietoisia siitä, että aina vastuullisuuspuheille ei ole ollut katetta ja että viher-, pinkki-, ruskea- tai purppurapesulla saadaan asiat kuulostamaan nätimmältä kuin ne todellisuudessa ovat.

Tästä kertoo esimerkiksi kansainvälisen Trendwatch-tutkimuslaitoksen tutkimus, jonka mukaan maailmanlaajuisesti 70 prosenttia ihmisistä suhtautuu yritysten vastuullisuusviesteihin epäluuloisesti. Markkinointiviestijälle tämä tarkoittaa, että avoimuuden, rehellisyyden ja läpinäkyvyyden merkitystä ei voi korostaa liikaa.

5) Luo verkkokaupasta shoppailuelämys

Viimeistään pandemia teki verkko-ostamisesta normin, ja sen myötä myös odotukset e-kauppoja kohtaan kohosivat. Ei riitä, että shoppailu sujuu teknisesti mallikkaasti, siltä odotetaan myös tunnetasolla yhtä laadukasta palvelukokemusta kuin kivijalkaliikkeessä.

Tämä tarkoittaa niin funnelin eri vaiheisiin kohdistettuja, palvelevia sisältöjä (kuten asiantunteva myyjä liikkeessä), toisten asiakkaiden jättämiä arvioita ja suosituksia (kuten shoppailureissun makutuomarina toimiva kaveri) kuin datan perusteella kohdistettua reta-sisältöä.

6) Luota videon voimaan

Te tiedätte tämän, mutta sanotaan nyt silti. Jos sisältö toimii videona, tee video! Tänä vuonna videon ylivoima-asema muihin mediamuotoihin nähden kasvaa entisestään.

Videoon perustuva TikTok on nopeimmin kasvava somekanava, josta tavoittaa paitsi halutun Z-sukupolven, myös yhä enemmän vanhempaa porukkaa. TikTokin lietsomasta videobuumista haluavat muutkin osansa: IG ja FB säätävät jatkuvasti algoritmejaan suosimaan liikkuvaa kuvaa, Pinterest on kehittänyt oman lyhyiden videoiden formaattinsa, ja YouTube on alkanut tukea pitkien videoiden lisäksi lyhyitä pätkiä You Tube Shorts -ominaisuudellaan.

Ja miksi sitten video? Video nappaa huomion tehokkaasti, on tarinallinen ja herättää tunteita. Eikä videotuotannon tarvitse välttämättä olla kallista. Itse asiassa rouheampi jälki toimii monesti sliipattua pro-kuvaa paremmin.

7) Rosoinen voittaa silotellun

Somen voimistuessa ihmiset ovat alkaneet kyllästyä sen kaupallisuuteen ja mainosten määrään. Vastavoima tälle on orgaanisemman, ei-mainosmaisen sisällön suosiminen.

Brändille tämä voi tarkoittaa oikeasti käyttäjien luoman sisällön (UGC, user generated content) hyödyntämistä. Tämä voi tapahtua esimerkiksi yhdistelemällä vaikuttajamarkkinointia, erityisesti mikro- ja nanovaikuttajia, sekä yleisöaktivointeja, kuten kisoja ja haasteita, tai sitten vain UGC-estetiikan lainaamista brändisisältöihin. Kun brändisisältö muistuttaa enemmän rennosti puhelimella kuvattua tosielämän taltiointia kuin ison budjetin mainostuotantoa, se sulautuu feediin kitkattomammin ja siihen suhtaudutaan myönteisemmin. Eikä haittaa, että tuotantokulutkin pysyvät aisoissa.

8) Älä unohda ääntä

Jos video on sisältöjen ykkönen, ääni tulee vahvana kakkosena. Tämä näkyy esimerkiksi ääniohjattujen hakujen nopeana lisääntymisenä, minkä vuoksi sisällöntekijän on hyvä miettiä SEOa uudesta kulmasta. Siinä missä tekstihaut ovat tyypillisesti parin sanan pituisia, äänihaku on yleensä kokonainen lause, usein kysymysmuodossa. Jotta sisältö sijoittuisi myös äänellä haettuna, sen on vastattava kysymysmuotoiseen hakuun kokonaisella lauseella.

Audio-trendistä kertoo myös podcastien huima suosio, josta sisältömarkkinoijankin kannattaa ottaa hyöty irti. Podcastin vahvuus on, että sille annetaan aikaa ja siihen keskitytään. Podcast valitaan kuunnella, siihen ei törmätä somefeedissä vahingossa. Johonkin muuhun mediaan verrattuna reach ei ehkä ole niin korkea, mutta sitoutumisen aste on omaa luokkaansa. Toimisiko sinun brändillesi parhaiten mainonta olemassa olevassa podcastissa, sisältöyhteistyö tai ehkä brändin oma podcast?

9) Saavutettavuus parantaa käyttökokemusta

Tänä vuonna sisältömarkkinoinnissa on syytä olla entistäkin tietoisempi saavutettavuusvaatimuksista. Parin vuoden takainen EU:n saavutettavuusdirektiivi sai kesällä 2022 seuraajakseen esteettömyysdirektiivin, jolla aiemmin vain julkisia palveluja koskeneet kriteerit ulotettiin koskemaan myös osaa yksityisistä palveluista kuten verkkokauppoja, e-kirjoja ja pankkipalveluita. Direktiivillä on kolmen vuoden siirtymäaika, mutta verkkosivuja ja -palveluja kannattaa tarkastella saavutettavuuden näkökulmasta jo nyt.

Käytännössä saavutettavuus on hyvin arkijärkistä: erottuuhan teksti taustasta, onko fontti riittävän suurta, onko videot tekstitetty ja kuvissa alt-tekstit, onhan kaikki sisältö myös tekstimuodossa (ruudunlukuohjelmia varten) eikä esimerkiksi videona tai kuvaan liitettynä tekstinä?

Sen lisäksi että saavutettavuudella varmistetaan erityisryhmien palvelu, se parantaa sivuston käytettävyyttä ylipäätään ja parantaa sen sijoituksia hakutuloksissa. Eli saavutettavuustoimenpiteillä on pelkkää voitettavaa!

10) Evästeiden (hidas) kuolema

Kolmannen osapuolen evästeiden poistumisesta on puhuttu jo muutama vuosi, mutta niiden alasajo on nykivä prosessi: toisaalta halutaan parempaa yksityisyydensuojaa, toisaalta toivotaan omiin kiinnostuksenkohteisiin täsmättyjä sisältöjä. Safarista keksit ovat jo kadonneet, Google antoi vuoden lisää armonaikaa, ja tällä tietoa evästeet olisivat historiaa myös Chromessa vuoden 2024 loppuun mennessä.

Markkinoijaa evästeiden lähtö tietenkin huolettaa: millä minä nyt saan kohdennettua viestini oikeaan osoitteeseen? Onneksi keinoja on. Ja vaikka aikaa on vielä, miksipä noihin keinoihin ei tarttuisi saman tien.

Yksi tärkeimmistä on oman datan kerääminen – eli asiakasrekisteri, jota voi suoraan käyttää esimerkiksi sähköpostimarkkinointiin. Tämä tarkoittaa, että brändin on luotava asiakkaaseensa mahdollisimman luottamuksellinen ja merkityksellinen suhde, jotta tämä on valmis antamaan tietonsa parempaa asiakaskokemusta vastaan.

Myös kontekstuaalinen kohdentaminen on hyvä väline työkalupakissa: sijoita sisältösi siihen ympäristöön, josta oletat potentiaalisen asiakkaasi löytyvän – erittäin loogista eikä mitään tekemistä evästeiden kanssa.

Samaan periaatteeseen nojaa myös vaikuttajamarkkinointi. Löytämällä brändillesi sopivan vaikuttajan, tavoitat myös kohderyhmäsi.

Eikä pidä unohtaa SEOn mahtia. Huolellisesti optimoidut sisällöt nousevat hakutuloksissa kärkeen ja tavoittavat kiinnostuneet kuluttajat. Kaikessa tässä markkinoijalla on apunaan vauhdilla kehittyvä tekoäly. Se pystyy ennakoimaan digikäyttäjän matkaa verkossa ja siten kohdentamaan sisältöjä ratkaiseviin vaiheisiin.

Anna Jalkanen, kehityspäällikkö, Aller Ideas

Kaipaatko apua sisältömarkkinoinnin suunnitteluun ja laadukkaaseen, monikanavaiseen tuotantoon? Yritysten omiin medioihin erikoistunut palkittu tiimimme auttaa sinua saavuttamaan tavoitteesi strategisen suunnittelun ja huippusisältöjen keinoin.

Ota yhteyttä ja kerromme lisää!